Norja

Road trip Lofooteille – soolomatkailijan vinkit ja kokemukset

Tämä reissu on ollut mielessäni jo viime kesästä saakka, ja nyt viimein vimmatusti säätiedotusta seurattuani ja saatuani maman auton käyttööni päätin hurauttaa Lofooteille. Starttasin auton Rovaniemeltä ja edessä oli noin 11 tunnin ajomatka päätepisteeseeni Lofooteilla. Ajoin Pellon kautta rajan yli Ruotsiin ja Ruotsin Lapin läpi ajaessani pysähdyin hetkeksi Abiskolle ihailemaan maisemia, sinne on kyllä palattava ajan kanssa uudelleen. Jatkoin matkaa rajan yli Norjaan ja päätin yöpyä Narvikissa, koska alkoi olla jo myöhä ja olo oli puutunut kaikesta ajamisesta. Nukuin yön teltassa ruotsalaisten matkailijoiden seassa ja aamulla huristelin kohti Lofootteja kohteena ensimmäinen vuorenvalloitus, nimittäin Festvågtind. Näkymät muuttuivat nopeasti ja edessä oli silmänkantamattomiin vuonoja ja vuoria. Siinä hetkessä rakastuin Lofootteihin.

Vuono Unstadin lähettyvillä, Lofootit

Reissulle lähtiessäni suunnittelin, että mikäli sää pysyy hyvänä olen tien päällä viikon ja käyn Lofoottien lisäksi Senjalla, Tromssassa ja ajan Kilpisjärven kautta takaisin Suomeen. Kuinkas ollakkaan, jo ensimmäisenä päivänä totesin että täällä ollaan kyllä kauemmin kuin muutama yö, Senja ja Tromssa saavat odottaa seuraavaa reissua.

Milloin Lofooteille

Itse matkasin Lofooteille elokuun ensimmäisellä viikolla ja olin tosiaankin onnekas säiden suhteen, sillä keli oli aurinkoinen tai puolipilvinen joka päivä! Asteita päivisin oli mukavat +17 eikä yölläkään ollut kovin kylmää, sillä pudotusta oli vain muutama aste. Haikatessa päälle riitti ihan hyvin lyhythihaiset vaatteet ja niissäkin tuli kuuma, mutta heti pysähdyttyä täytyi kyllä vetää takkia päälle. Yleisesti ottaen parasta aikaa vierailla Lofooteilla ovat kesä-, heinä- ja elokuu. Silloin voit nauttia yöttömän yön auringosta ja lähteä vaellukselle vaikkapa keskiyöllä jos siltä tuntuu. Vielä elokuun puolella aurinko kuitenkin laskee niin myöhään, että vaikka lähtisit illalla haikkamaan, ehdit silti hyvin takaisin ennen auringonlaskua.

Auringonlasku Rambergin rannalla, Lofootit
Rambergin ranta

Mitä pakata mukaan

Tämä lista on loputon, mutta tärkeimpinä pidän hyviä kenkiä. Ne tulisi olla vedenpitävät, pitkävartiset (varsi nilkan yli estämään turhia nyrjähdyksiä) ja hyvällä pidolla varustetut. Veden- ja tuulenpitävä ulkoiluasu on ehdoton, sillä niin kuin Suomessa, Lofooteillakin sää voi olla hyvin arvaamaton. Pipo, hanskat ja kaulahuivi tulevat myös tarpeeseen. Varaa mukaan riittävästi lämmintä vaatetta varsinkin jos olet reissussa telttamajoituksella ja muista kerrospukeutuminen. Norjahan on tunnetusti kallis maa (vaikka ei se nyt niin paljon Suomea kalliimpi ole), joten mikäli haluaa säästää ruokakuluissa, kannattaa ostaa kaikki mahdollinen syötävä mukaan Suomesta. Puhdistusliinat ovat yksi tärkeä asia mitä ei kannata unohtaa matkasta, sillä ne olivat minun “suihkuni” niinä päivinä kun en yöpynyt campingissa. Virtapankki on myös matkailijan pelastus silloin kun sähköä ei ole saatavilla.

Raha

Norjassa valuutta on Norjan Kruunu (NOK) ja 1€ vastaa noin 10 NOK. Kortilla pystyi maksamaan joka paikassa, joten käteistä ei ole välttämätöntä olla mukana. Mikäli kuitenkin aiot nostaa käteistä, pieni summa kyllä riittää, koska mitä todennäköisimmin et sitä tule tarvitsemaan.

Ajaminen Lofooteilla

Tärkein asia mikä tulee huomioida on teiden kapeus ja mutkaisuus. Lofootit ovat täynnä kiemurateitä, tunneleita ja siltoja ja vauhti on hyvä pitää maltillisena. Monessa kohdassa tielle mahtuu vain yksi auto kerrallaan ajamaan, mikä tarkoittaa paikoittain odottelua auton sattuessa vastaan. Karavaanarit ovat tuttu näky Lofooteilla ja niiden ohitse on lähes mahdotonta päästä mutkaisilla teillä, joten usein on tyytyminen perässä köröttelyyn. Teiden varsilla näkyy paljon taukopaikkoja sekä parkkipaikkoja, jotka ovat erityisen hyviä mikäli halajaa pysähtyä ihailemaan maisemia. Itse päätin olla pysähtelemättä laisinkaan sillä muuten matka vain venyisi ja venyisi. Huoltoasemia löytyy myös tasaisin väliajoin aina sinne E10 tien päähän saakka, joten tankkaamisesta ei tarvitse kantaa stressiä. Minulle tankin täytöt välillä Rovaniemi – Å i Lofoten – Rovaniemi maksoivat yhteensä noin 180€.

Lofootit, Norja

Majoitus

Teltassa tai karavaanissa yöpyminen on varmasti se mitä enemmistö matkaajista Lofooteilla harrastaa ja leirintäalueita löytyy oikeastaan joka kulmalta. Minä nukuin viikon teltassa ja useimpinä öinä pystytin teltan leirintäalueelle päästäkseni suihkuun ja keittiöön kokkailemaan. Itse menin leirintään aina hyvissä ajoin, jolloin tilaa oli vielä runsaasti, mutta loppuillasta olivat campingit yleensä hyvinkin täysiä. Teltat olivat nurtsilla aivan vieri vieressä, niin että kaverin kuorsaus kuuluu oikein hyvin ja kun aamuyöstä heräät pissalle, toivot ettet unenpöpperössä kompastu kenenkään teltan päälle kun yrität selvitä telttanarujen miinakentästä. Vaihtoehtoja tietysti löytyy! Bongasin tienvarsilta tasaisin väliajoin kylttejä majataloista ja tietysti aina voi kokeilla yöpymistä perinteisissä kalastajan mökeissä, norjalaisittain “Rorbuer”.

Telttailua Uttakleivin rannalla

Leirintäalueet joilla yövyin ja hinta teltta + 1 hlö:

  • Øyjord Camping (Narvik): 150 NOK (=15€) / yö
  • Uttakleiv Beach: 200 NOK (=20€) / yö, ei suihkua eikä keittiötiloja. Rannalta lähtee suoraan polku Veggenin huipulle. Täällä yövyt kirjaimellisesti lampaiden kanssa.
  • Ramberg Gjestegård: 220 NOK (=22€) / yö. Suihku ei kuulu hintaan, vaan se maksetaan erikseen 10 NOK kolikoilla kolikkoautomaattiin, joka on suihkutilassa. Vettä sillä saa reilun kahden minuutin ajan, joten tarkista etukäteen, että sinulla on riittävästi 10 NOK kolikoita! Itselläni oli vain yksi (luulin että mulla ois ollut enemmän) ja vedentulo loppui juuri kun olin saanut hoitoaineen levitettyä hiuksiin ja saippuoitua itseni kaulasta varpaisiin. Ei siinä auttanut sitten muu kuin kääräistä pyyhe ympärille ja lähteä kyselemään vaihtorahaa, hieman nolotti. Leirintäalue on kauniilla Rambergin rannalla ja siitä pääsee kävellen suoraan Nubbenille. Itse kävin muutaman minuutin ajomatkan päässä olevan Volandstindin reitin.
  • Moskenes Camping: 210 NOK (=21€) / yö. Tämä leirintäalue on aivan Moskenesin lauttaterminaalin lähellä. Siitä on helppo vierailla esimerkiksi Å i Lofotenin kalastajakylässä ja  monia vaellusreittejä on aivan lähettyvillä.

Yhden yön yövyin Kvalvikan rannalla ja yhden Unstadin rannalla ilman mitään mukavuuksia, kauniilla näkymillä varustettuna ja ilmaiseksi tietenkin. Yhteensä koko viikon majoituksista maksoin siis noin 78€.

Mitä nähdä

Hauklandin ranta, Lofootit

Tiesitkö että Lofooteilla sijaitsee mitä kauneimpia rantoja? Valkoista hiekkaa, kristallinkirkasta turkoosia vettä ja taustalla jylhät vuoret. UPEAA. Muutamia mainitakseni mieti vierailua esimerkiksi Hauklandin rannalla, Uttakleivin rannalla, Rambergin rannalla tai Kvalvikan rannalla. Jos uskallat, pulahda raikkaaseen veteen uimaan päivän vaelluksen jälkeen. Myös perinteiset kalastajakylät Hamnøy, Reine ja Å ovat pysähdyksen arvoisia paikkoja. Aja E10 tien loppuun aivan Lofoottien päätyyn ja kävele lähikallioille ihailemaan vuoristomaisemaa.

Haikkaaminen Lofooteilla

Syy miksi halusin Lofooteille olivat upeat jylhät vuoristomaisemat sekä vaellusmahdollisuudet. Päädyin tekemään 8 lyhyttä vaellusta 6:n päivän aikana ja kyllä sen jälkeen keho kaipasi lepoa. Jokainen haikki oli kuitenkin kerrassaan upea! Aivan sama minkä vuoren huiputtaa, näkymät tuntuivat olevan joka kerta aivan yhtä henkeäsalpaavat. Tärkeää: Lofooteilla on aivan omat standardinsa vaelluksille. Ennen reissua tein listan vuorista, joille mahdollisesti haluaisin haikata ja eivätkä listalle edes päässeet reitit joiden sanottiin olevan jyrkkiä tai tasoltaan vaativia. Ensimmäisen huiputuksen jälkeen ymmärsin että vaikeusasteeltaan keskitason reitti tarkoittaa minulle ja jokaiselle ei-norjalaiselle ihmiselle vaativaa ja helppo reitti taas minulle keskitasoa. Jos siis halajat helppoa vaellusta, ei sinun kannata poistua rannan tuntumasta. Ihmiselle joka on kasvanut niinkin vuorettomassa maassa kuin Suomi, kahden tunnin nelivedolla ylämäkeen kulkeminen ei todellakaan ole millään tapaa helppo tai edes keskitason vaellus. Useimmat Lofoottien vaellusreiteistä eivät ole lainkaan merkattuja, vaan lähinnä näkyvillä on kinttupolku jota on useampi tallannut, sitä vaan sitten seuraamaan huipulle asti. Jotkut Lofoottien vaelluksista ovat todella suosittuja ja reiteillä voi olla aivan ruuhkaa, mutta sitten on niitä vuoria joilla kohtaat vain muutaman muun kulkijan koko reissulla ja huipulla saat nauttia maisemasta aivan omasa rauhassasi.

Offersøykammenin huipulla, Lofootit

Vaellukset Lofooteilla ovat lyhyitä päivävaelluksia, joilla kipuat vuorenhuipulle ihailemaan maisemia ja palaat takaisin alas, mutta kropalle ne voivat olla hyvinkin haastavia. Itse pidän kovasti nousuosuudesta, kun voi kokeilla omia rajojaan, mutta silti menen aina omaan tahtiin turvallisuus edellä. Välillä on hyväkin pysähtyä tasaamaan hengitystä ja ottamaan hörpyn vettä, samalla voi tsekkailla maisemat jotka avautuvat matkalla ylös. Muutoin teen matkaa eteenpäin kuin juna konsanaan, katse polulla tarkkaillen jokaista askelmaa. Yleensä en edes huomaa, jos polku haarautuu ja usein sitä joutuukin sitten palaamaan takaisin, kun on jatkanut väärää polkua pitkin. Joskus löysin tieni huipulle vähän kuin vahingossa ja vasta paluumatkalla bongaan sen “oikean” reitin mitä pitkin tarkoitukseni oli mennä. Joskus reitti oli niin jyrkkää että mieleeni hiipi ajatus, kuinka helkkarissa laskeudun myöhemmin tämän kohdan. Selviydyin kuitenin kaikista haasteista ongelmitta. Huipun saavuttaminen on se paras filis: kun näkee ensimmäista kertaa 360º panoraamanäkymän, adrenaliini virtaa kropassa ja vaan hengität. Huipulla valitsen rauhallisen paikan hyvällä näkymällä, istun alas ja kaivan teet ja pullat esille. Yleensä viihdyn huipulla ainakin tunnin nauttien näköalasta ja tietysti hieman kuvia napsien.

Niin kuin Suomessa, Norjassakin nautitaan jokamiehenoikeuksista. Maiden välillä voi olla joitakin hienoisia eroja ja jos sinua epäilyttää mitä on ja ei ole ok tehdä, kannattaa asiasta ottaa etukäteen selvää.

Reinebringen, Lofootit

Lofootit on kuvankaunis paikka ja ehdottomasti yksi upeimmista kohteista missä koskaan olen vieraillut. Nyt jos Lofootit ei vielä ole sun reissulistalla, olisi aika lisätä se sinne! Oletko jo käynyt Lofooteilla? Jos sulla on jokin Lofoottivinkki jaettavana, voit jättää sen kommentteihin 🙂

Rakkaudella Sanna

22 Comments

  • Suunnaton

    Tein juuri tänä kesänä soolomatkan Senjalle (ja jatkoin siitä Tromssaan ja Jäämeren rantaa aina itäisimpään Norjaan saakka). Oli hauska lukea tätä tekstiä, sillä olisin voinut kirjoittaa lähes identtisen Senjasta! Kaikki nuo huomiot patikkapoluista, mutkaisista teistä ja huikeista maisemista sopivat täydellisesti myös Senjaan. Ainoastaan turistien määrä oli Senjalla ehkä pienempi – leirintäalueilla ja muilla telttailualueilla ei ollut turhan suurta ruuhkaa.

    Rakastuin Senjaan niin täysillä, että voisin hyvin palata sinne uudestaan. Samaan reissuun voisi ehkä yhdistää Lofootteja, koska kyllähän nämä sunkin kuvissasi näkyvät maisemat ovat vain niin upeita!

    • From Lapland To South

      Kiitos kommentistasi! Tosiaan ajatuksissani matkaa suunnitellessani oli käydä myös Senjalla, mutta Lofooteille päästyäni totesin että siellä menee kyllä koko viikko, muutoin tulee ahnehdittua liikaa. Senjakin kuulostaa aivan upealta paikalta ja tosiaan seuraavan kerran kun suunta näyttää Norjaan, varmastikin Senja on vuorossa. 🙂

    • From Lapland To South

      Kiitos kommentistasi Sandra! Lofootit on nyt kyllä nosteessa että varmasti postauksia sieltä riittää. Lämmin suositus 🙂

    • From Lapland To South

      Kiitos Tiina! Aivan on aiheesta kyllä siellä sun listalla, niin kerrassaan UPEA. Ja tosiaan, eihän se ois kun vaan päättää. Kuitenkin Norjakin on niin lähellä Suomea. Itsekin aivan pohtii että miksi siellä ei reissannut silloin vielä Suomessa asuessa laisinkaan?!?

  • Sannahof // Unelmamaja

    Vanhempani kävivät Lofooteilla vuosia sitten, ennen kuin kuvia siitä alkoi bongata sosiaalisesta mediasta. Tuolloin ajattelin, että ihan kiva, hienoja maisemia jne, mutta liian keski-ikäistä itselleni. Joku siinä kuitenkin jäi kytemään mieleen ja nykyään, kun joka kolmas tuntuu suuntaavan lomallaan Lofooteille, olen itsekin alkanut unelmoida omasta haikkireissusta Pohjois-Norjaan. Ihan lähitulevaisuudessa se ei ole suunnitelmissa, mutta varmasti jossain vaiheessa.
    Ps. Nää sun kuvat on aivan mahtavan upeita!

    • From Lapland To South

      Kiitos kaunis Sanna! Toivottavasti pääset joskus tulevaisuudessa toteuttamaan matkahaaveesi, Norja ei sieltä varmasti ole karkaamassa mihinkään 🙂

    • From Lapland To South

      Kiitos palautteesta! Sanotaanko ettei se Lofootit kuume minulla ainakaan helpottanut siellä käytyäni, mieluusti lähtisin vaikka ensi kesänä sinne jo uudelleen! 😀

  • Stacy Siivonen

    Joo, tuossa olikin heti keskeinen asia: on turha haaveilla jostain Senjasta samalle reissulle, vaikka ne vierekkäin ovatkin, sillä Lofooteilla menee aikaa jo pelkästään sen takia, että matka on pitkä mutkaisia teitä myöten hitaasti körötellessä. Vetäisisin myös brutaalisti Abiskoon suoraan ennen mitään taukoa, sillä anteeksi nyt vain, sitä ennen ei ole kauheasti nähtävää. Lofootit pistää standardit uusiksi, mikä on näkemisen arvoista.

    Myöhäinen, tarkoittaa elokuuta, tarkoittaa sitä, ettei näy Lofoottien niittyjen kukkaloisto ja lumi on sulanut vuorilta pois. Minusta kukkaniityt, lumihuippuiset vuoret ja vesiputoukset olivat parasta.

    • From Lapland To South

      Kiitos kommentistasi Stacy! Varmasti lumihuippuiset vuoret, kukkaniityt ja vesiputoukset olisivat tuoneet vielä oman lisänsä jo upeaan kokemukseen, kiitos vinkistä 🙂
      Ajankohta oli tosiaan ehkä hieman myöhäinen, mutta minusta oli toisaalta myös ihanaa nauttia leudosta säästä ja samoilla vuorten rinteillä kypsien hillojen perässä 😀

  • Sandra / The Present is Perfect

    Lofootit on nyt nousseet parin Instagram-tilin myötä ensi kesän ykköskohteeksi. Tämä postaus oli siis hirmu hyödyllinen ja menee varmasti vielä tarkempaan syyniin, kun ensi vuosi koittaa. Ei vaikuttanut myöskään ihan hirveän kalliilta bensat ja majoitukset huomioiden. Ihailen kanssa, että uskalsit lähteä yksin matkaan, iso peukku siitä!

    • From Lapland To South

      Kiitos Sandra kommentista! 🙂 suht pienellä budjetilla siellä tosiaan voi pärjätä ja vielä jos lähtee jonkun kanssa niin saa bensakulutkin jaettua. En voi muuta kuin lämpimästi suositella Lofootteja, lähtisin sinne milloin vain uudelleen!

    • From Lapland To South

      Joo satuttiin tosiaan hauskasti samoihin aikoihin sinne (ja ilmeisesti moni muukin :D) mutta teillä oli kyllä niin hyvän pituinen reissu että ehditte paljon muutakin! Mietin ihan samaa että jos siellä ois tavallisilla lenkkareilla kekkuloinu niin ois jääny reissue kyllä lyhyeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *